0

The Sámi Pavilion

Office for Contemporary Art Norway (OCA) almmuha otne, Sámedikkis Kárášjogas, ahte sámi dáiddárat Pauliina Feodoroff, Máret Ánne Sara ja Anders Sunna galget ovddastit Sámi ja molsot Davviriikkalaš paviljonga Sámi paviljongii dan 59. gaskariikkalaš dáiddačájáhussii La Biennale di Venezias Italias 2022:s. Dát lea historjjálaš dáhpáhus go vuosttaš geardde dušše sámi dáiddárat čájehuvvojit našunála paviljongas dáiddabiennálas, ja vuosttaš háve Sápmi lea dohkehuvvon našuvdnan sierra namuhuvvon paviljongas.

Pauliina Feodoroff Photo Per Josef Idivouma 1

Pauliina Feodoroff

Pauliina Feodoroff (r. 1977) lea nuortalaš teáhterrešissevra, dáiddár ja luonduáŋgirušši Keväjávrris Suoma bealde ja Suonnjelis Ruošša bealde Sámis eret. Feodoroff čalmmustahtii sámi vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide go lei Sámeráđi presideanta. Son dáiddalaččat ovttasta iešguđet diehtosurggiid go bargá sihke ekologalaš luonddugáhttendoaimmain, teáhteriin ja filmmain. Su doaresfágalaš prošeavtta What Form(s) Can An Atonement Take, 2018:s, váldii atnusin Sámi luondugáhtten árbevieruid ja buvttii oktii báikkálaš ja dieđalaš máhtuid suodjalettiin Njávddan joga čáziid ja gáttiid Suoma bealde Sámis.

Maret Anne Sara Photo by Marie Louise Somby En terre Indigene

Máret Ánne Sara

Máret Ánne Sara (r. 1983) lea davvisámi dáiddár Guovdageainnus eret Norgga bealde. Son bargá iešguđetlágan ávdnasiiguin ja vugiin mainna fuomášuhttá politihkalaš ja sosiála áššiid mat čuhcet sámiide. Son dávjá geavaha ávdnasiid mat báhcet su bearraša ceavzilis boazobarggus, nu go dávttiid, bohcconáhkiid ja siskilušaid. Su installašuvdna Pile o’Sápmi, mas leat 400 bohccoskálžžu ja láhkabáhpárčoakkalmas, čájehuvvui documenta 14 dáiddačájáhusas Kasselis, Duiskkas, 2017:s. Nationálamusea Oslos lea oastán dán installašuvnna sin čoahkkaldahkii.

4x3 Anders Sunna Photo Erik Persson 5

Anders Sunna

Anders Sunna (r. 1985) lea davvisámi dáiddár Kieksiäisvaaris eret Ruoŧa bealde Sámis. Sunna politihkalaš dáidagat muitalit sámiid duolbmama birra, ja earenoamážit su iežas bearraša geat leat juo rahčan 50 jagi oažžut ruovttoluotta iežaset boazomearkkaid ja vuoigatvuođaid eatnamiidda ja meahceboazodoallui. Su njuohtamat, graffitibárggut, báccit ja installašuvnnat čájehit fámolaš ja politihkalaš satiiralaš govaiguin eiseválddiid veahkaváldimiid mat earret eará čuhcet eatnamiidda ja luondduriggodagaide, bággofárremiidda, nállevealaheami ja doarrádallama. Sunna gieskat bovdejuvvui ráhkadit sajáiduvvon seaidnenjuohtama 22. Sydneybiennálas, NIRIN, 2020:s. Dát dáiddabargu čatná oktavuođa gaskal kapteaidna Cook koloniija prošeavtta ja guovdilis áššiid Sámis.

Virgádettiin Feodoroff, Sara ja Sunna paviljonga molsašupmái OCA Norway, gii hálddaša Davviriikkalaš paviljonga 2022:s, háliida loktet ja rámádallat dáid erenomaš sámi dáiddáriid ja sin iežas ja oktasaš muitalusaid main lea máilmmiviidosaš mearkkašupmi. Sin dáiddabarggut deattuhit hohpolaš áššiid ja dili maid sápmelaččaid ja maiddái eará eamiálbmogiid vásihit dál, erenoamážit iešmearrideami, eatnamiid ja čáziid hálddašeami ja vuovddehuhttima ektui, ja áinnas geatnegahttit boazodoalo ja guolásteami mat leat dehálaččat sámiid eallimis. Dát dáiddárat čujuhit ja barget dáid áššiiguin go rahkadit erenomaš ja fámolaš dáidagiid ja hábmejit daid sámi máhtuid ja eallinvugiid mielde. Dáinna lágiin sii šaddet erenoamáš otná dáiddamáilmmis.

Molsašumiin Davviriikkalaš paviljonga Sámi paviljongii, háliidit hálddašeaddjit alidit máilmmi máhtu sámiid ja sámi guovllu birra. Molsašupmi lea eamiálmmolaš sorjjasmeahttun dahku mii deattuha dáiddáriid gaskavuođa sin ruovttueatnamii, ja ovdanbuktá paviljonga mii gokčá buot guovlluid ja álbmogiid dan guovllus mii lea álgoálggus rájes leamaš rájákeahtes. Dát lea symbolalaš molsašupmi eret gáibádusain ja namain mainna sisabahkkejeaddjit leat geahččalan sihkkut sámiid eatnamiid ja kultuvrra.

Katya García-Antón, Davviriikkalaš paviljonga váldohálddašeaddji Office for Contemporary Art Norway (OCA) direktevra, dadjá: «Globála pandemiija vásáhusat, dálkkádatrievdadeami váikkuhusat ja gaskariikkalaš čurvvosiid heaittihit koloniserema bágge min buohkaid guovdilastit eará vejolašvuođaid min boahteáigái ja maiddái min eanaspáppa. Dán váttes ja dehálaš áiggi máilmmis lea mávssolaš dárkojit eamiálbmogiid oktavuođaid nubbi nuppin ja birrasiin. Feodoroff, Sara ja Sunna dáidagat Sámi paviljongas govahallet miellagiddevaččat mo dát oktavuođat gieđahallojuvvot sámi perspektiivvas. Sii leat dehálačča ovddasteaddjit iežas buolvvas, ja dusttodit koloniserema váikkuhusaid iežaset eallimis ja čatnet daid vásáhusaid eará eamitálbmogiidda ja eará olbmuide geain leat sullasaš vásáhusat odne.»

Dáiddárat čuvvot sámi árbevieru oahppat servodaga boarrásiin, ja sii juohkehaččat ožžot ávkkálaš rávvemiid dáid boarrásiin: Feodoroff oažžu rávvagiid oahpaheaddjis ja professor emeritas Asta M. Balto, Sara ges badjeolbmo ja árbevirolaš máhttuseailluheaddji Káren Utsis ja Sunna fas juridihkkaprofessora ja juoigi Ánde Sombys.

Dáiddačájáhus Sámi paviljongas lea kuráhtorovttasbargu gaskal sámi dutki ja duojár Liisa-Rávná Finbog, sámi luonduáŋgirušši ja duojár Beaska Niillas ja OCA direktevra Katya García-Antón. Joavku veahkkebargit leaba Liv Brissach (OCA prošeaktabargi) ja Raisa Porsanger (Sámi dáiddár ja OCA prošeaktabargi).

Prošeakta oažžu vel árvvolaš rávvagiid gaskariikkalaš ráđđeaddi guoktás Brook Andrew gii lea Wiradjuri doaresfágalaš dáiddár (NIRIN, Sydneybiennála Australias, dáiddálaš jođiheaddji) ja Wanda Nanibush gii lea Anishinaabe kuráhtor (Art Gallery of Ontario, Turtle Islandas/Canadas), dáiddár ja oahpaheaddji.

Hálddašeaddji

Office for Contemporary Art Norway (OCA) lea mielhálddašeaddji Davviriikkalaš paviljongas Venezias, ja jođiha kuráhterenbarggu paviljongas 2022:s. OCA lea hybrida dáiddaásahus mii doarjala dáiddáriid geat ásset Norggas ja Sámis, maid Norgga Kultuvra- ja Olgoriikadepartemeanttat lea ásahan 2001:s. OCA bargá ovddemusat guovtti áššiin; kuráhtorbargguin (nu go čájáhusaid, dutkanmátkkiid, girjjiid ja digaštallamiid), ja maiddái doarjagiid hálddašit (juolludit stipeanddaid ja doarjalit dutkanmátkkit ja dáiddarorrumiid) mat movttiidahttet lonohallamiid internationála dáiddaarenain. OCA lea álggahan lagaš oktavuođa davviguovlluiguin dan áigodaga go Katya García-Antón leamaš direktevra, jorgalit vulos oivviid dábálaš jurddašeami ja čujuhit davviguovlluide ja Sápmái deháláš sadjin gos jurddašeapmi hohpolaš áššiid birra dáidagis jođanit ovdánahttet, nu mo luonddubirrasa, sosiála vuoiggalašvuođa ektui. OCA prográmma ulbmil lea čatnat kreatiiva oktavuođaid mat burget koloniála ja standárda dálá ja vássánáiggiid, maiddái dat mat gávdnojit ásahusa iežas struktuvrraid siste, hutkandihtii ođđa vugiid eallit ja dahkat boahteáiggis.

Davviriikkalaš paviljonga

Davviriikkalaš paviljonga, maid norgalaš arkiteakta Sverre Fehn lea sárgon, válbmejuvvui 1962:s ja lea dan rájes leamašan báiki ovttasbargguide gaskal dáid golbma riikkaid: Ruoŧŧa, Suopma ja Norga. Davviriikkalaš paviljonga mielhálddašeaddjit Ruoŧas ja Suomas dan 59. gaskariikkalaš dáiddačájáhussii Veneziabiennálas leaba Gitte Ørskou, direktevrra Moderna Museetas Stockholmas, Ruoŧas ja Leevi Haapala, direktevrra Museum of Contemporary Art Kiasma / The Finnish National Gallery, Helssegis, Suomas.

Contact

Internationála preassa jearaldagat

Sarah Greenberg
Evergreen Arts, London
sgreenberg@evergreen-arts.com
+44 (0)7866543242
Govat, váldde oktavuođa:
ppanagopoulos@evergreen-arts.com

Norgga ja Sápmi preassa jearaldagat

Karoline Trollvik
Office for Contemporary Art Norway (OCA)
karoline.trollvik@oca.no
+47 97107129
Govat, váldde oktavuođa:
eirin.torgersen@oca.no